Meksikolaisia rytmejä

Haltuumme päätyi jokin aika sitten muutama paketti Santa Marian yrtti-valkosipulimaustettuja tortilloita. Heräsin hiljattain huomaamaan, että niiden käyttöikä läheni loppuaan, joten piti kehittää niiden kanssa jotakin syötävää. Halusin hieman vaihtelua fajitoihin, joten vinkkejä täytteisiin haeskelin tällä kertaa Anne Wilsonin "Herkkuja Meksikosta" -vihkosesta. Sovelsin ohjeita hieman, mutta ainakin ruokaseura kehui lopputulosta. Paras yhdistelmä syntyi kun tortillaan kääräisi molempia mössöjä ja runsaasti oheissälää (salsaa, ranskankermaa, guacamolea, salaattia, punasipulia ja tomaattia).

Jauheliha-papumössö

n. 250 g jauhelihaa
pieni sipuli
ruokaöljyä
1 tlk (425 g) kidneypapuja
1 tlk tomaattipyreetä
1 tl jeeraa (juusto- tai intiankumina)
1 tl jauhettua korianteria (siemeniä)
0, 25 tl chilijauhetta

Ruskista jauheliha ja sipuli tilkassa öljyä. Valuta ja soseuta pavut. Lisää pavut jauhelihan ja sipulin sekaan. Lisää tomaattipyree ja mausteet ja hauduttele hetki. Tarpeen mukaan lisäile hieman vettä ettei mössö kuivu liikaa.

Tulinen paprikamössö

2 punaista paprikaa
oliiviöljyä
1 vihreä paprika (tai sellaisen puutteessa vaikka keltainen)
pieni sipuli
1 tlk tomaattipyreetä
1 tl oreganoa
2 viipaloitua jalapeno-paprikaa
(vettä)

Puolita punaiset paprikat ja poista siemenet. Voitele puolikkaat oliiviöljyllä ja paahda niitä kuori ylöspäin kuumassa uunissa kunnes kuori alkaa mustua. Ota paprikat uunista, peitä kostealla pyyhkeellä ja pistä jäähtymään. Paprikoiden jäähdyttyä kuori ne ja soseuta. Silppua sipuli ja pilko jäljellä oleva vihreä (tai keltainen) paprika kuutioiksi. Hauduta sipulia, kuutioitua paprikaa, oreganoa ja tomaattipyreetä oliiviöljyssä pannulla kunnes paprika alkaa pehmetä. Lisää paprikasose ja jalapenot. Kuumenna sekoitellen kunnes mössö on lämmintä. Jos se uhkaa kuivua liikaa, lisää hieman vettä.

Guacamole eli avokadomössö

Guacamole-ohjeita on monenlaisia, toisiin laitetaan silputtua tomaattia ja/tai sipulia, toisiin valkosipulia, muutamissa kehotetaan käyttämään jopa kermaviiliä tai ranskankermaa. Avokado on minusta kuitenkin parhaimmillaan kun siihen ei sekoita liikaa muita aineksia. Niinpä tyydyn soseuttamaan kypsät avokadot ja maustamaan ne limettimehulla ja muutamalla tipalla tabascoa. Avokadon pitää olla kypsä. Valitse sellainen jonka kuori on tumma ja joka tuntuu hieman pehmeältä käteen. Vihreät avokadot ovat raakoja, ja niistä tulee soseena purumaista ja mautonta. Jos pidät avokadosta, osta saman tien kaksi ja tee isompi annos.

Vappupäivällinen

Uusi keittiömme pääsi todistamaan mihin siellä oikeasti pystyy, kun laitoimme jo perinteeksi muodostuneen vappupäivällisen. Olin löytänyt jostakin lehdestä menun, jota aioimme käyttää, mutta muuton jälkeen en enää löytänyt lehteä enkä muistanut ruokalistaakaan, joten suunnitelmat menivät vielä vappuaattona uusiksi.

Alkupaloiksi nautimme patonkia italialaisen salsan ja salaatin kera, pääruokana söimme sesonkiin sopivasti parsaa (josta niin ikään alkaa muodostua meille vappuperinne) ja aterian kruunasi valkosuklaalla maustettu panna cotta vadelmakastikkeen kera.

Italialainen salsa
(ohje on tullut talouteemme pippurimyllyn mukana)

6-8 luumutomaattia
1 pieni sipuli silputtuna
4 valkosipulin kynttä murskattuna
pieni nippu persiljaa silputtuna
vajaa 1 dl hyvää oliiviöljyä
reilu 0,5 dl balsamico-etikkaa
suolaa ja mustapippuria

Kalttaa ja kuori tomaatit, poista siemenet ja pilko karkeahkoksi silpuksi. Sekoita tomaattisilppuun muut ainekset. Anna seistä puoli tuntia huoneenlämmössä ja siirrä sitten jääkaappiin. Tarjoa paahdettujen patonkiviipaleiden kanssa (kätevimmin viipaloidun patongin paahtaa kuumassa uunissa pellillä).


Parsarisotto
(ohje Anna-lehden nettisivuilta, valmistusneuvot omia lisäyksiä)

6 valkoista parsaa
6 vihreää parsaa
vettä, suolaa, voita, sokeria
2 rkl kermaa
1 sipuli, hienonnettuna
2 rkl oliiviöljyä
200 g risottoriisiä, esim. arborio tai vialone
8-10 dl parsojen keitinlientä
2-3 dl kuivaa valkoviiniä
mustapippuria, suolaa
50 g parmesaaniraastetta tai lastuja
(ohjeessa olleen ruohosipulin jätimme pois)

Kuori parsat, poista tarvittaessa tyviosaa. Keitä vihreitä parsoja 7 min ja valkoisia 15 min suolalla, ripauksella sokerilla ja voinokareella maustetussa vedessä. Nosta parsat vedestä, valuta ja kuivaa ne. Säästä keitinliemi! Leikkaa parsojen varret noin sentin paloiksi, jätä nuppuosat vähän pidemmiksi.

Tässä vaiheessa voit aloittaa risoton valmistamisen. Kuullota hienonnettu sipuli öljyssä kattilassa risottoriisin kanssa. Sekoita joukkoon valkoviini, anna kiehahtaa. Lisää sitten parsan keitinlientä riisin joukkoon vähän kerrallaan ja ahkerasti sekoittaen, kunnes riisi on kypsää. Koeta keittää melko pienellä lämmöllä, koska muuten neste vain ehtii haihtua ennen kuin riisi kypsyy.

Riisin kypsyessä soseuta kolmannes parsanvarsista kerman kanssa. Säästä nuput.

Kun riisi on kypsää, lisää risottoon parsasose ja mausta mustapippurilla ja parmesaanilla. Lopuksi koristele ruoka parsanupuilla ja tarjoile.

Valkosuklainen panna cotta ja vadelmakaramelli (4 annosta)
(ohje Stockmannin nettisivuilta)

panna cotta:

1,5 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
2 dl maitoa
2 rkl ruokosokeria
100 g valkosuklaata

Liota liivatetta 10 min kylmässä vedessä. Pilko suklaa kulhoon. Kiehauta kerma, maito ja sokeri keskenään ja poista kattila tulelta. Purista vesi liivatelehdistä ja lisää ne sekoittaen kermamaitoon. Kaada seos suklaapalojen päälle ja sekoita kunnes suklaa on sulanut. Annostele valmiiksi ja anna jähmettyä vähintään 6 tuntia.

vadelmakaramelli:

puolikas vaniljatanko
200 g vadelmia
1 dl ruokosokeria
0,5 dl kuivaa valkoviiniä
0,5 dl vettä

Halkaise vaniljatangon puolikas ja kaavi veitsellä sisus talteen. Sekoita kaikki ainekset pienessä kattilassa ja keitä 10 min. Siivilöi ja jäähdytä. Kaada karamelli panna cottan päälle vasta juuri ennen tarjoamista.

Mietin olisiko tämä pitänyt siivilöidä harson läpi, mutta osoittautui että tavallinen keittiösiivilä oli aivan sopiva ja harso olisi luultavasti ollut liian tiivis. En tiedä olisiko lopputuloksen pitänyt olla enemmän hillomaista, meidän tekeleemme oli kastiketta.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen onnistunut liivatteen kanssa. Tosin jos ihan rehellisiä ollaan, Karhuherra hoiti sen vaiheen, jossa liivate sekoitetaan kermamaitoon. Vadelmakaramelli kuulosti ohjeen perusteella epäilyttävän makealta, mutta olikin sopivasti hieman kirpeää.